Niin paljon avointa dataa, ja vähän myös luottamusta kunnallisiin päättäjiin

Ehkä paras asia mihin olen viime aikoina törmännyt on Louhos ja heidän R-kirjastonsa sotkanet ja pxweb. (plus muutamat muut, joita en ole vielä ehtinyt testaamaan ajanpuutteen vuoksi). Heidän blogikirjoituksiinsa törmäsin varsinkin viime eduskuntavaalien aikaan, mutta vasta noin kuukausi sitten tajusin heidän tekemänsä mittaamattoman arvokkaan työn suomalaisen avoimen datan käytön edistämiseksi.

Niin paljon avointa dataa muutamassa helppokäyttöisessä paketissa.Itse asiassa pxwebin graafista käyttöliittymää muistuttava hakuprosessi on niin helppo ja yksinkertainen, että minua jopa hävetti käyttää sitä. Aikaisemmin datan yhdistely eri lähteistä on tarkoittanut joko ärsyttävää excel-näpräämistä tai vähintään useamman monimutkaisen JSON-kyselyn tai vastaavan tekemistä useaan eri rajapintaan. Louhoksen R-kirjastojen ansiosta datan yhdistely eri lähteistä käy minuuteissa. Aivan erinomainen asia tällaiselle rajoitesti aikaa ja energiaa tällaiselle omalla ajalla tehtävälle datakäpistelylle omaavalle ihmiselle. Ette varmaan koskaan tule tätä lukemaan, mutta kiitos!

Ja nyt kun olen buffannut Louhosta niin aika mennä tämän kerran aiheeseen eli poliittiseen luottamukseen. Tunnetustihan poliittinen luottamus päättäjiin on romahtanut ja viimeiset 30 vuotta, mutta ehkä aihe on jälleen ajankohtainen. Sipilän hallitus on onnistunut suututtamaan kaikki palkansaajajärjestöt, eläkeläiset ja monta muutakin eturyhmää. Sebastian Tynkkysen avoin kapina taas nakertaa puolueen kannattajien luottamusta uutena ja erilaisena puolueena esiintyneeseen Perussuomalaisiin ja sen yhä diktaattorimaisempaan johtajaan Timo Soiniin.

Tässä teen hyvin yksinkertaisen mallin, jota havainnollistan perinteisellä sirontakuviolla. Hyödynnän THL:n kyselytutkimusta, jossa on kysytty henkilön luottamusta oman kuntansa päätöksentekoon. Kuntatason dataa tästä indikaattorista on käytettävissä 17 isosta kaupungista. Tähän liitän Tilastokeskuksen koulutustaso-indikaattorin, joka saa arvoja 200 ja 800 välillä. Ja ihan vain koska voin, heitän huvikseni vielä värityksen tupakoivien määrän mukaan.

Koulutushan on ollut perinteisesti ehkä voimakkaimmin poliittista aktiivisuutta, luottamusta ja ymmärtämistä selittävä tekijä. Korkeasti koulutetut kokevat olevansa enemmän osa poliittista järjestelmää, tuntevat voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja myös ymmärtävät käsiteltävät poliittiset asiakysymykset paremmin. On siis hyvin perusteltua tehdä hypoteesi: kaupungin korkeammin koulutettu väestö johtaa parempaan luottamukseen kunnan poliittiseen päätöksentekoon. Ja kuten alla olevasta kuviosta näemme, hypoteesti pitää todella hyvin paikkansa, sillä selkeä lineaarinen trendi koulutustason ja luottamuksen välillä on nähtävissä.





Tutkitaan ja spekuloidaan muutamia yksittäistapauksia. Ensiksi täytyy nauraa Kouvolalle, joka on tässä asiassa sui generis. Yleinen koulutustaso on siellä huomattavan alhainen, mutta siitä seuraava epäluottamus poliittiseen päätöksentekoon on aivan omaa luokkaansa. En ihmettele, jos tämä on se kuntapäättäjien paras yritys nostaa Kouvolan vetovoimaa.

Turku ja Jyväskylä nousevat esiin suhteellisen koulutettuina kaupunkeina, joissa kuitekin luottamus kunnan päätöksentekoon on todella alhaista. Turussa viisi vuotta asuneena en hirveästi ihmettele Turun tulosta. Kirjastosilta, miksi!? Ja entäs se toriparkki, joko päätös on tehty? Jos kaupunki on antanut nimensä poliittista suhmurointia käsittelevälle ilmiölle niin ei tarvitse ihmetellä kaupunkilaisten alhaista luottamusta päättäjiinsä. Jyväskylästä minulla ei ole tarpeeksi tietoa osatakseni sitä spekuloida.

Vantaa ja Seinäjoki taas ovat kaupunkeja, joissa luottamus kunnalliseen päätöksentekoon on korkeampaa kuin mitä väestön koulutustaso antaisi ymmärtää. Seinäjokiset ovat ainakin hyvin itsetietoista ja hyvän itsetunnon omaavaa pohjalaista kansaa, joten tulos on hyvin ymmärrettävissä. Mutta Vantaata en oikein ymmärrä. Kai sielläkin sitten on syytä olla tyytyväinen. Tai ehkä he äänestivät koko metropolialueen tilanne mielessään.

Muut kaupungit sitten osuivatkin mukavasti regressiosuoran luottamusvälin sisälle. Espoo on koulutetuin, mutta Helsingissä luotetaan vähän enemmän kunnalliseen päätöksentekoon. Tampere ja Oulu tulevat tämän kaksikon jälkeen. Toisesta päästä löytyy sitten Poria ja Lappeenrantaa. Tuo käsittämätön klusteri Hämeenlinnasta oikealle sisältää Vaasaa, Rovaniemeä, Lahtea, Kuopiota ja Joensuuta.

Lisäsikö tupakoinnin yleisyyden lisääminen kuvioon sen informaatioarvoa? No jaa. Mutta miksei sitä tekisi, kun ylimääräisen datan käyttö on nyt niin helppoa?