Kävin hakemassa kahdelta eri Suomi24:n keskustelufoorumin alapalstalta, Yleistä politiikasta sekä Perussuomalaiset viimeaikaiset keskustelut, jotka luonnollisesti liikkuivat perussuomalaisten juonenkäänteiden ja yleisemmin #hallituskriisin ympärillä. Alla on comparison cloud kahden alapalstan keskusteluista. Comparison cloud keskittyy erityisesti sanoihin, jotka esiintyvät usein toisen alapalstan keskuteluissa, mutta ei toisen.
Sanojen perusteella yleisellä puolella puhuttiin enemmän muun hallituksen näkökulmasta. Persujen omalla alapalstalla Soinin ja Halla-ahon henkilöt puhuttivat paljon. Sanapilvi ei ole hirveän informatiivinen ja kiinnostavampaa olikin selvittää, että oliko kahdella eri palstalla erilainen sävy keskustelussa. Käytin omaa varsin vaillinaista sanalistaani tehdäkseni yksinekertaisen tunneanalyysin.
Yleistä politiikasta
Yleistä politiikasta
negatiivinen neutraali positiivinen
59 (39%) 75 (49%) 19 (12%)
Perussuomalaiset
negatiivinen neutraali positiivinen
152 (44%) 116 (34%) 75 (22%)
Yleisellä palstalla keskustelu oli siis neutraalimpaa ja vähemmän tunteikasta. Perussuomalaisten palsta taas oli voimakkaammin jakautunut positiivisiin ja negatiivisiin viesteisin. Tästä ei voida vielä vetää johtopäätöstä, että keskustelusta olisi myös löydettävissä puolueen kahtia repineet halla-aholaiset ja soinilaiset fraktiot, mutta viitteitä siihen suuntaan on nähtävissä, varsinkin kun "natsit" ja "huoripukki" esiintyivät usein perussuomalaisten palstan keskustelussa Timon ja Jussin ohella. Kun kirjoitushetkellä kaksi ylimpänä ollutta keskustelua olivat Halla-ajo romutti puolueen ennätysajassa sekä Raukkamaista, Soini, raukkamaista!, voitaneen päätelmä todeta validoiduksi.
Tämän hätäisesti tuotetun pika-analyysin voisin lopettaa ottamalla pois data-analyytikon viitan ja kerrankin leikkiä lauseen tai kahden verran poliittista kommentoijaa.
Halla-aholaiset tekivät puoluekokoukseen suuren virheen tehdessään niin täydellisen vallankaappauksen. Oletan, että kahden soinilaisen valitseminen varapuheenjohtajistoon Halla-ahon ja toisen nuivan seuraksi olisi pitänyt sekä puolueen hallituksessa, että yhtenäisenä. Nyt he haukkasivat poliittisina noviiseina liian ison palan kerralla ja vallankaappauksesta tuli lopulta varsinainen Pyrrhoksen voitto.
Mitä jatkossa? Perussuomalaisen puolueen uskottavuus otti ison kolauksen. Soinin ploki, jossa hän meni kirjoittamaan että "ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön" asettaa koko "Uuden vaihtoehdon" surkuhupaisaan valoon. Jos loikkarien eduskuntaryhmästä muodostuu puolue, niin kestää varmasti pitkään, ennen kuin se nauttii yhtään suurempaa luottamusta ja kansan suosiota. Perussuomalaiset on ja oli kuitenkin projekti, jonka ytimessä on vallanpitäjien ja vanhojen puolueiden kritisointi. Iso osa perussuomalaisten kannattajista oli jo valmiiksi pettyneitä kokiessaan puolueen johdon vaihtaneen puolueen ydinsanoman ministeri-Audiin. Vaikka loikkausta voi perustella irrottautumalla halla-aholaisesta ääriaineksesta, jättää se myös kuvan vallanhimoisesta ja pöhöttyneestä puolue-eliitistä, joka ei osannut päästää vallankahvasta irti kerran hallitukseen päästyään.
Entäs sitten Halla-ahon persut? Puolueorganisaation nitistessä liitoksistaan ja tukisäätiön kontrolloidessa rahahanoja puolueen kestää vuosi, kaksi edes koota rivinsä. Jatkossa puolue tullee olemaan ruotsidemokraattien kopio, mutta uuden jytkyn saapumiseen menee hetki, varsinkin kun iso osa edes etäisesti uskottavista poliitikoista on hyppäämässä laivasta ja jäljelle jää Hakkaraisen ja Huhtasaaren kaltaisia hörhöjä, jotka ovat isolle osalle Suomen kansasta punaisia vaatteita. Halla-ahon Perussuomalaiset on loikkarien potentiaalisesta uutta puoluetta potentiaalisesti uskottavampi poliittinen liike, mutta se jää ja ajetaan poliittiseen marginaaliin yhden asian liikkeenä.
Soini tarvitsi maahanmuuttokriitikoiden ääniä jytkyä varten, mutta Halla-aho tarvitsisi Soinin puolueorganisaatiota ja myös maltillisempia ja yhteistyökykyisiä soinilaisia saavuttaakseen oman jytkynsä. Yhden jakautuessa kahdeksi, osien summa jää kokonaisuutta pienemmäksi.
Tämän hätäisesti tuotetun pika-analyysin voisin lopettaa ottamalla pois data-analyytikon viitan ja kerrankin leikkiä lauseen tai kahden verran poliittista kommentoijaa.
Halla-aholaiset tekivät puoluekokoukseen suuren virheen tehdessään niin täydellisen vallankaappauksen. Oletan, että kahden soinilaisen valitseminen varapuheenjohtajistoon Halla-ahon ja toisen nuivan seuraksi olisi pitänyt sekä puolueen hallituksessa, että yhtenäisenä. Nyt he haukkasivat poliittisina noviiseina liian ison palan kerralla ja vallankaappauksesta tuli lopulta varsinainen Pyrrhoksen voitto.
Mitä jatkossa? Perussuomalaisen puolueen uskottavuus otti ison kolauksen. Soinin ploki, jossa hän meni kirjoittamaan että "ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön" asettaa koko "Uuden vaihtoehdon" surkuhupaisaan valoon. Jos loikkarien eduskuntaryhmästä muodostuu puolue, niin kestää varmasti pitkään, ennen kuin se nauttii yhtään suurempaa luottamusta ja kansan suosiota. Perussuomalaiset on ja oli kuitenkin projekti, jonka ytimessä on vallanpitäjien ja vanhojen puolueiden kritisointi. Iso osa perussuomalaisten kannattajista oli jo valmiiksi pettyneitä kokiessaan puolueen johdon vaihtaneen puolueen ydinsanoman ministeri-Audiin. Vaikka loikkausta voi perustella irrottautumalla halla-aholaisesta ääriaineksesta, jättää se myös kuvan vallanhimoisesta ja pöhöttyneestä puolue-eliitistä, joka ei osannut päästää vallankahvasta irti kerran hallitukseen päästyään.
Entäs sitten Halla-ahon persut? Puolueorganisaation nitistessä liitoksistaan ja tukisäätiön kontrolloidessa rahahanoja puolueen kestää vuosi, kaksi edes koota rivinsä. Jatkossa puolue tullee olemaan ruotsidemokraattien kopio, mutta uuden jytkyn saapumiseen menee hetki, varsinkin kun iso osa edes etäisesti uskottavista poliitikoista on hyppäämässä laivasta ja jäljelle jää Hakkaraisen ja Huhtasaaren kaltaisia hörhöjä, jotka ovat isolle osalle Suomen kansasta punaisia vaatteita. Halla-ahon Perussuomalaiset on loikkarien potentiaalisesta uutta puoluetta potentiaalisesti uskottavampi poliittinen liike, mutta se jää ja ajetaan poliittiseen marginaaliin yhden asian liikkeenä.
Soini tarvitsi maahanmuuttokriitikoiden ääniä jytkyä varten, mutta Halla-aho tarvitsisi Soinin puolueorganisaatiota ja myös maltillisempia ja yhteistyökykyisiä soinilaisia saavuttaakseen oman jytkynsä. Yhden jakautuessa kahdeksi, osien summa jää kokonaisuutta pienemmäksi.
