Naisten osuus parlamentaarikoista - avaimet tasaisempaan kansan edustamiseen?

Reilu puoli vuotta sitten kirjoitin Tilastokeskuksen Tieto ja Trendit - lehteen jutun, jossa käsittelin logistisen regressiomallin avulla niitä kansanedustajaehdokkaiden taustatekijöitä, jotka eniten edesauttoivat läpipääsyä. Sukupuolen merkitys oli tässä kokonaiskuvassa vain yksi osa, mutta se mihin media kärkkäimmin tarttui. Ehkä osasyy oli toimittajille upotettu koukku "maskuliinisesta vallankumouksesta", jonka Hesari söi kokonaisenaan. Omaksikin harmikseni, sillä jutun mielenkiintoisin pointti, eli läpipääsemisen ennustamisvoima, jäi siten taka-alalle.

Naisten osuus kansanedustuslaitoksesta on kuitenkin sikäli mielenkiintoinen ja monissa intohimoja herättävä aihe, että palataan siihen taas tämän blogin voimin. En ehkä allekirjoita demarilaista käsitystä tasa-arvosta, enkä tilastojen valossa näe, että Suomessa naisten eduskuntaan pääsemiselle olisi suuria esteitä (eduskunnan sisäinen seksismi ja positiot, joihin naiset politiikon uralla etenevät ovatkin toinen keskustelun aihe). Muualla maailmassa tilanne ei välttämättä ole aivan yhtä hyvä naisten poliittisen uran kannalta kuin täällä pohjoismaissa, joten otan tässä makronäkökulman ja mallinnan naiskansanedustajien osuutta valtion tasolla yhteiskunnallisilla indikaattoreilla.

Data tulee tällä kertaa täysin YK:n Human Development Recordsin kautta. R:llä on tämänkin API:n käyttöön kätevä wrapper-funktio, jolla datan lataaminen käy hyvin yksinkertaisesti. Datasta poistettiin ne maat, joista ei ollut tietoa naisten kansanedustajien osuudesta (eli maassa ei edes yritetä esittää parlamentaarista demokratiaa). Muut puuttuvat tiedot imputoitiin päätöspuumallin avulla.Vuotena on vuosi 2013, koska R:n funktion kautta ei uudempaan dataan päässyt käsiksi. Selittäviksi muuttujiksi valitsin alaikäisten (15-19-vuotiaiden) syntyvyyden, toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden, naisten keskimääräisen odotetun koulutuksen, palma-suhteen, kaupungeissa asuvien osuuden, HDI:n sukupuolisuhteen (Osa Gender Development Indexiä), työssäkäyvien sukupuolisuhteen ja eliniänajan odotteen

Ja sitten data-analyysin tuloksiin.

Muuttujien korrelaatiomatriisi

Korrelaatiomatriisista huomataan, että ainakaan valituilla muuttujilla naisten osuutta kansanedustajapaikoista on aika vaikeaa ennustaa. Sen sijaan muut kehitysindikaattorit korreloivat melko vahvasti keskenään. Yhteiskunnan kehityksen tasosta näillä muuttujilla saadaan kattava kuva, mutta naisten osuutta eduskunnassa on vaikeampaa ennustaa. Korrelaatio ei ole olematon, mutta se on aika heikko.

Tasa-arvoon liittyvät muuttujat, HDI:n sukupuolten välinen suhde sekä työssäkäyvien sukupuolittainen suhde kuitenkin liittyvät, näyttävät parhailta valinnoilta lineaariseen regressiomalliin. Niiden keskinäinen korrelaatio ei yllättäen ole voimakkaimmasta päästä vähentäen multikolliniariteettiongelmia. Valitaan nämä kaksi indikaattoria regressiomallin selittäviksi muuttujiksi.

Coefficients:
               Estimate Std. Error t value Pr(>|t|)  
(Intercept)   -26.94047   18.48461  -1.457   0.1467  
hdiSukupSuhde   0.49998    0.20845   2.399   0.0175 *
tyoSukupSuhde   0.11257    0.07887   1.427   0.1552  
---
Signif. codes:  0 ‘***’ 0.001 ‘**’ 0.01 ‘*’ 0.05 ‘.’ 0.1 ‘ ’ 1

Residual standard error: 19.75 on 185 degrees of freedom
Multiple R-squared:  0.05617, Adjusted R-squared:  0.04596 
F-statistic: 5.504 on 2 and 185 DF,  p-value: 0.004763 

Mallissa havaitaan, että yhden prosenttiyksikön lisäys HDI:n suhteessa lisää naisten osuutta parlamentissa noin puolella prosenttiyksiköllä. Sen sijaan yhden prosenttiyksikön lisäys naisten osuuteen työssäkäyvistä lisää osuutta vain 0,1 prosenttiyksikköä. Mallilla onnistutaan selittämään noin 4,5 prosenttia naiskansanedustajien osuuden vaihtelusta. 

Tuskin Kurikassakaan yllätyttiin, että yhteiskunnan sukupuolten välisellä tasa-arvolla on jonkinlaista merkitystä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen kansanedustuslaitoksessa. Mutta naisten poliittista aliedustusta pohtivat teoreetikot ja aktivistit tuskin saivat tästä analyysistä työkaluja asiansa edistämiseen; tuskin kukaan haluaa edistää naisten poliittista tasa-arvoa ja jättää huomioimatta muut yhteiskunnallisen elämän osa-alueet.

Rajat kiinni - ryhmän diskurssi Facebookissa aka garbage in, garbage out

Tilastotieteen yksi perusprinsiipeistä on ns. "garbage in, garbage out" eli jos data on surkeaa niin ei hienoimmatkaan tilastolliset mallit saa tulokseksi kuin käyttökelvotonta suhinaa. Eipä ole aikaisemmin kyseinen sääntö ollut yhtä sopiva kuin nyt. Useammastakin syystä.

Tarkoituksenani oli tutkia "maahanmuuttokriitikoiden" erilaisia sivullaan (tarkastelussa Rajat kiinni-ryhmä) käymiä diskursseja, mutta data teki eri kommenttien luokittelun järkeviin ryhmiin mahdottomaksi eikä assosiaatiosääntöjäkään sieltä saanut ulos. Tarjoan siis teille vain yhden sanapilven, koska mitään muuta kiinnostavaa datasta ei oikein irti saa, vaikka kuinka vääntelee.

Ja olen laiska, enkä jaksa nyt miettiä uutta aihetta kun tännekin blogiin haluan jotain elon merkkejä saada.



En jaksa analysoida pilveä yhtään tarkemmin, mutta väsynyttähän tuo mamujen ja suvakkien huutelu on, todella väsynyttä.

Sanapilvikin ahdistaa tarpeeksi, mutta kun ryhmän tekstejä menee sitten oikeasti lukemaan niin usko ihmiskuntaan tai vähintään suomalaisiin laskee varsin alhaisiin lukemiin. Oli maahanmuutosta ja pakolaisista itse mitä mieltä tahansa, niin kaikkien pitäisi kauhistua tuollaisesta massapsykoosista, todellisuudesta irrallaan olevasta fantasiamaailmasta ja puhtaasta, suodattamattomasta vihasta.

Tämä on juuri se mentaliteetti, mikä on ollut maailman kauheimpien massamurhien takana Maosta Pol Potiin (jee, natsikortti väistetty!). Minä olen oikeassa, muut ovat väärässä ja tämän lisäksi on vielä löydetty se absoluuttinen paha, jota vastaan pitää taistella. Maailman monia eri harmaan sävyjä ei ole minun omien silmieni nähden koskaan tulkittu mustavalkoisemmin.

Tämä blogipostaus oli enemmän avautumista kuin datan pyörittelyä, mutta menkööt. Muistaakseni kuitenkin blogin alussa sallin itselleni mielipiteen ilmauksen vapauden, vaikka mielipiteideni tuominen lävitse ei koskaan ole ollut pointtini.